Thank God the week is done

Huh mikä viikko! Oon ollut tosi kiireinen, on ollut niin paljon tekemistä ja ajateltavaa että tuntuu etten oo saanu pientäkään hengähdystaukoa koko viikon aikana. Onneks nyt alkaa helpottaa, enää yks essee pitäis tehdä ja sit onkin taas aikaa päivitellä tätä blogia :) Mun oli tarkotus alkuviikosta kertoa mun urheilu-suunnitelmasta mut koska en oo ehtinyt edes alottaa sitä niin se jäi nyt sitten loppuviikkoon, yritän viikonlopun aikana tulla vielä kirjottamaan siitä. Ja ens viikolla alotan sen noudattamisen! :D

Viikko on siis ollut TOSI kiireinen, eniten on ollut koulujuttuja, kokeita ja tutkielmia sun muita mitkä nähtävästi kaikki keräänty samalle viikolle, ei oo ollut helppoa! Ja jossain välissä olis vielä pitänyt nukkua ja syödäkin, tiukkaa teki. Mutta tänään lähden juhlistamaan viikonloppua, vihdoinkin pääsen ottamaan rennosti ja pitämään hauskaa! Tarkotus olis mennä baareilemaan, ja mun pitäis itseasiassa ruveta pian valmistautumaan. Meen kyllä ensin vetämään pienet tirsat, palataan huomenna!





                               Hyvää viikonloppua ihmiset! :)



                                                 

Selvisinpäs!

No niin, nyt se on tehty. Kävin nimittäin vaa'alla. En kuollut, en edes saanut mitään raivareita. 91,3kg se näytti, osuin siis aika oikeeseen kun ajattelin että oon lihonut 25kg. Kaiken kaikkiaan 26,3kg mulla on liikaa painoa, mun tavote on joskus päästä vielä siihen 65kg. Laitoin tohon oikeeseen reunaan tommosen taulukon, siitä pystyy sitten seuraamaan mun edistymistä. Ensimmäinen tavoite on siis päästä 85kg. Mua pelottaa jotenkin ihan hirveesti, mitä jos mä epäonnistun ja lihoan vaan lihoamistani? Mun itseluottamuskin on ihan nollissa, kyllä mä tiedän että mun pitäis laihduttaa ja mulla on kyl motivaatiotakin mutta silti joku pieni paholainen mun pään sisällä sanoo että ei sun tarvii laihduttaa, ja turhaan edes yrität kun et kuitenkaan tuu onnistumaan. En tiedä miten saisin sen äänen vaimenemaan. Ehkä mun pitää vaan näyttää sille että mä oon nyt päättänyt laihtua ja mun päätös myös pitää!

Oon 166cm eli kohtuullisen lyhyt, joten toi suuri kilomäärä myös näkyy mussa. Eniten se näkyy lantion alueella. Mulla on aina kaikki kilot pakkautunut lantion alueelle mutta nyt niitä löytyy myös mahasta. Nyt viime aikoina oon saanut myös semmosia ihanuuksia nimeltään raskausarvet. Ottaa tosi paljon päähän kun mahan alue on niitä täynnä, enkä edes ole raskaana. No, kyllä ne ajan myötä vaalenee (toivottavasti).

Nyt on pakko mennä tekemään koulujuttuja, plääh.... Nehän olisi pitänyt olla jo valmiina alkuviikosta mutta yllätysyllätys, ne on vieläkin tekemättä! Ja oishan ihan hyvä alottaa jo pian lukemaan kirjotuksiinkin... Noooh, kyllä tässä on vielä aikaa! ;)

Nyt se alkaa!

Tästä tää nyt sitten lähtee, miljoonasziljoonasbiljoonas blogin kirjotus-yritys. Kaikki aikasemmat on kaatunut aina sen alkuhuuman jälkeen mut tällä kertaa en aio lopettaa, en lopeta tätä koskaan! :)


Oon päättänyt että nyt mun täytyy tehdä muutos elämääni. Parin viimevuoden aikana oon omasta mielestäni mennyt takapakkia lähes kaikilla elämän osa-alueilla. Koulu on ehkä yks niistä harvoista jossa menen eteenpäin, muuten oonkin antanut kaiken muun lipsua. Suurin lipsahdus on tapahtunut painon suhteen. Oon lihonut 2 vuoden aikana ainakin 25 kg. JÄRKYTTÄVÄÄ. Mä en millään pysty ymmärtämään miten tässä on näin käynyt. Hävettää myöntääkin toi, en oo viimeaikoina edes vaa'alla uskaltanut käydä koska oon aivan varma että saisin hirveet itkupotkuraivarit kun huomaisin sen hirvittävän ison lukeman mitä se vaaka näyttää. En oo edes varma että selviäisinkö siitä kokemuksesta hengissä. Pakko se on kuitenkin pian yrittää, sillä huomenna alkaa laihis. Ja tällä kertaa se kanssa pitää! Oon miettinyt että mikä mahtais olla realistinen tavoite ton painonpudotuksen suhteen, mutta koska mä oon tosi huono tällaisissa (sekä painonpudotuksessa että realististen tavoitteiden asettamisessa) niin en yhtään osaa sanoa. Oiskohan -15kg tämän vuoden aikana hyvä...? Se saattais olla mulle ihan sopiva, en ainakaan uskalla asettaa tota 25kg tavoitteeks. Mä meinaa tunnen itseni ja tiedän ettei se tulis ikipäivänä onnistumaan. Mutta hiljaa hyvä tulee vai mitä? ;) Voin huomenna vaikka kertoa hieman mitoistani, ja kerron myös sen tämänhetkisen vaaka-lukeman. Anyways, kun oon saanut 7kg pois niin palkitsen itseni kunnon shoppailureissulla!


Tää blogi ei ole kuitenkaan pelkästään laihdutus-urakkani raportointia, aion myös kertoa jokapäiväisestä elämästäni, ajatuksistani ja teoistani. Haluan kehittää ja muuttaa itseäni sellaiseksi ihmiseksi johon olen tyytyväinen. Laihdutus on iso osa tätä projektia, sillä viimevuosien lihoaminen on syönyt itsetuntoani todella paljon. Olen muuttunut hiljaisemmaksi, ujommaksi ja syrjäänvetäytyneemmäksi koska en tunne oloani hyväksi ja arvokkaaksi tämän kokoisena. Huolestuttavaa on se, että olen huomannut kykeneväni olemaan puhelias, iloinen, seurallinen ja rohkea (siis kaikkea sitä mitä olin ennen painonousuani) vain alkoholin vaikutuksen alaisena. Haluan siis laihtua, että olen tyytyväinen omaan ulkokuoreeni ja sitä kautta toivottavasti löydän myös itsetuntoni ja rohkeuteni. Pelkkä laihdutus ei kuitenkaan riitä, aionkin siis keskittyä myös sisäisen minäni hyvinvointiin. Tiedän, että minun täytyy tehdä töitä henkisen puolen kanssa saadakseni itsevarmuutta ja oppiakseni rakastamaan itseäni.


Suurimmaksi osaksi tämä blogi taitaa tulla olemaan aikamoinen sillisalaatti. Parhaiten olen ehkä kuvaillut tätä blogia ja itseäni tuossa oikeassa reunassa, kannattaa siis lukea se. Sweet & sour-vertauksella tarkoitan että olen sekä herkkä ja pehmoinen, että kova ja tulinen. Luonnettanikin kuvaa siis mainiosti sillisalaatti, eli tästä blogista tulee sitten ainakin oman näköiseni. :)  


Huomiseen siis, silloin luvassa noita lupaamiani mittoja ainakin!



(Ihanasti toi kirjotus muuten muuttuu enemmän ja enemmän kirjakieliseks loppua kohti :D)